oli pakko ottaa tälle päivälle toinen merkintä, ku äitini löys kätköistään mun ensimmäiset ikinä tekemät villasukat. seiskaluokalla käsitöissä. näitten kans itkettii ja väkipakolla väännettiin. oli niin vastenmielistä touhua. mut tänään nauroin itteni kipeeks. no, jostain sitä on lähettävä tietysti. nykyään tulee onneks vähän siistimpää jälkeä... mut nää on vähän niinku jokku tossut :) <3



pikkase jottai ajan patinaa (lue ikipaskaa) nois pohjis...

-J

Pikkusen edittiä:
siis tosta kuvasta ei huomaa kuinka tolkuttoman isot noi sukat on, ja tos oikeenpuolimmaises näkyy vähä jotai langanpätkää tos varres... se on isolla solmulla päätelty :D